torstai 14. kesäkuuta 2012

Kesäpuuhia

Onnea on kesä, aurinko, hiekka ja lapset. Parasta Porissa on Yyteri ja Kirjurinluoto :-)

Tytöt ja Yyteri.
Pure joy!
Eikö joka kesä kuulu ottaa kuva varpaista ja hiekasta?
Takakenossa pärskeisiin.
Se onni kun merivesi on lämmintä kuin linnunmaito.
Fisu.

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Luontopolulle, mars mars!

Sunnuntain piristykseksi lähdettiin Porin Herrainpäiville luontopolulle. Sekä 3-, 5-, 7- että 30-vuotias kulkija pärjäsi maastossa mainiosti :-)

Oikeastaan poritieto.com osaa kertoa parhaiten, mikä on Herrainpäivät, sen luonnosta ja kasvillisuudesta. Lyhykäisesti kuitenkin mainittakoon, että Herrainpäivät ei ole mikään tapahtuma Porissa, vaan yksi Porin kaupunginosista, jossa on aivan mieletön luonto ja mahtava luontopolku!


Tervaleppää meren rannalla.
Tervaleppävyö.
Elämää laholla puunrungolla.
Kyllä tämä meitsiin menee ihan täydestä aarnmetsästä!
Voiko tämä olla tyrni?
Juurakkopolku.
Kivet helisevät jalkojen alla kivikkoisella rannalla kävellessä.
"Äiti kuvaa täm leppäkerttu!"
Pienelle evääksi kourallinen ketunleipiä.
Kesä!
Lehto ihan kuin satukirjan taikametsä!
Ihan varmasti täällä asuu keijuja!
...ja täällä menninkäisiä!

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Elossa

Aika kuluu punttiksella ja kotikulmia kuvaillen, suurimmaksi osaksi kaivaten kesää!!!

Herrainpäivät, Pori

 
Herrainpäivät, Pori


Lenkillä kotinurkilla, kaupungin mattolaiturin luuranko, Pori

maanantai 27. helmikuuta 2012

Akilleen kantapää

Uskallan väittää, että syön suhteellisen terveellisesti ja tasapainoisesti, etenkin nyt kun olen huomannut saliharjoittelun myötä, että sillä mitä suuhusi pistät on vaikutusta myös siihen mitä lihaksille tapahtuu. Näin siis päivällä. Mutta ne yöt! Olen saanut jo lapsuudenkodista vahvan mallin, että kun yöllä herätään, marssitaan jääkaapille ja syödään ainakin se yksi kipollinen jogurttia. Yleensä tosin mun nimeä kyllä huutelee karkit, keksit, sipsit ja piirakat. Jos ei muuta löydy, niin syön lasten suklaavanukkaat. Tai vaikka paistettua jauhelihaa. Kaikki maistuu. Sitten vastaavasti aamuisin ei maistu oikein mikään muu kuin kahvi. Ei voi käsittää. Miksei voi vaan nukkua niin kuin muut ihmiset?!?



Kuva: Pinterest

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Lääpällään Ryan Goslingiin

Oih ja voih. Ystävänpäivän kunniaksi poikkesin eilen punttisalitreenin jälkeen kuntokeskuksen alakerrassa olevaan videovuokraamoon hakemaan illaksi leffan. Hyllyiltä löytyi sekä Drive, että Hölmö hullu rakkaus ja koska en osannut päättää kumman ottaisin, otin molemmat. Syy haluuni nähdä nämä leffat oli puhtaasti iiiiiiihana Ryan Gosling joka näytteli muuten aiemmin hehkuttamassani The Notebook-leffassa. Taas vaihteeksi: Tarvitseeko edes selitellä, että miksi yksistään hra Gosling on syy katsoa mikä tahansa leffa? Hitto, mä katsoisin sen vuoksi vaikka kolme tuntia still-kuvaa ;-)




Googlatkaapa kuvia hakusanalla Ryan Gosling abs"...


No, Hölmö hullu rakkaus oli kevyttä hömpänpömppää ystävänpäivähengessä ja Drive taiteellinen toimintapläjäys. Kannattaa katsoa kumpikin, vaikkakaan tajunta ei ainakaan itsellä räjähtänyt kuin Ryanin riisuessa paidan hömpänpömpässä. On niitä huonompiakin raitoja katsottu.

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Bodia, sporttia ja tsemppistä

Otsikko on viittaus Sepi Kumpulaiseen mielettömään hittiin. Ehei, herra ei jäänyt yhden hitin ihmeeksi ikimuistoisella Dippadaidappadaidadippadai-hymistelyllään, myös Bodia, sporttia ja tsemppistä nousi Huittisten paikallisen radiokanavan, Radio Länsituulen soittolistalle kärkipäähän.

Elämälleni on kuin taikaiskusta tullut mieluisaa sisältöä punttisharrastuksesta. No tätäpä on kestänyt ihan kokonaista kolme viikkoa ja tulokset ei vielä päätä huimaa, mutta pakkohan kesään mennessä on näkyä, että jotain on yritetty räpeltää? Hä? Eka jäsenyysviikko huipentui neljään treeniin viikossa ja lenkit päälle, kaksi seuraavaa kului niin, että onnistuin pääsemään salille viisi kertaa viikon aikana. Tai oikeastaan otin röyhkeästi itselleni aikaa kodinhoidolta ja perhe-elämältä. No sentään pari kertaa kävin ennen iltavuoroon menoa ja kerran pari kertaa koulutuksen jälkeen kun lapset jokatapauksessa olivat hoidossa. Tammikuussa on tainnut pari muutakn aloittaa elämäntaparemppansa. Vasta tänään ekaa kertaa tuli vastaan tyttö jolta jo aioin mennä kysymään kauanko neito on tehnyt superkroppansa eteen töitä, mutta en sitten viitsinyt, koska a) olisin masentunut saatuani kuulla, että neiti 20v on harrastanut monipuolista liikuntaa 6 kk:n iästä asti ja lihakset ja timmi kroppa on sen kaiken tulosta ja b) koska se nyt olisi vaan kuulostanut niin kertakaikkisen perverssiltä kun hikinen kolmekymppinen täti-ihminen tunnustaa kuolanneensa viimeiset 20 min juoksumatolla kymmenen vuotta nuoremman kropan perään...


Tätähän tässä tavoitellaan?

Josta päästäänkin seuraavaan ongelmaan: treenivaatteet. Miksi pirussa treenipaidat on mallia napa, ne nyt vaan on liian lyhyitä pitkäselkäiselle ja b) miten löytää omalle reitevälle ja persevälle kropalle hyvät housut? Mitään piip jazzhousuja en kyllä ala jalkaani vääntämään joten vaihtoehtoina lienee caprimallit ja shortsit. Etsintä jatkuu. Lauantain sovituskoppikärsimys karkailevan nuorimmaisen kanssa ei tuonut kuin tuskanhien otsalle. Sanonpa vaan, että sitten KUN mulla on tuollainen kroppa kuin tuolla ylläolevalla pimulla, kuljen samanlaisissa shortseissa ja napapaidassa yöt ja päivät. Piste.

tiistai 3. tammikuuta 2012

Uusi vuosi, mikä upea tilaisuus kompuroida niin monilla uusilla tavoilla

Loppuvuosi 2011 oli aika hiljaista täällä blogiosastolla. Syy omaan vetämättömyyteen ja ainaiseen väsymykseen löytyi kilpirauhaskokeiden myötä, diagnoosina kilpirauhasen vajaatoiminta ja tähän sitten aloitettiinkin lääkitys. Joskos sitä energiaa riittäisi taas täällä bloginkin puolella. Eikä tämän bloginkaan niin väliä, mutta olisi ihanaa kun koko ajan ei olisi niin löysä olo ja vihdoin kotona ja töissäkin jaksaisi entiseen tyyliin!!!

Kokeiltuani kaikki vanhat farkut läpi ja todettuani, että edes Levi's Curve ID ei onnistu naamioimaan levinnyttä takalistoani, totesin, että nyt kun lääkityskin on kunnossa (ehheheehheeheee), on hyvä tilaisuus muuttaa elintapojaan ihan oikeasti eikä vain löpistä ja kuvitella, että kolmekymppisenä voi yhä syödä samaan malliin ja pysyä kunnossa ilman suurempaa vaivannäköä kuten vielä viitisen vuotta sitten. Siispä pikkuhiljaa yritän opetella taas kasvisten käyttöä, vähentää lihansyöntiä (meikäläisellä nimittäin kuluu lihaa eri muodoissa about 400 grammaa päivässä!) ja koittaa joskos vaikka vielä oppisin hölkkäämään. Tänään varasin kuntosaliohjausajan ja tarkoitus olisi aloittaa ekaa kertaa elämässä kuntosaliharrastus. Tunnetteko kylmyyden? Helvetti nimittäin jäätyi juuri.